Kouvolan tyttölyseossa opittiin asioita myös oman tekemisen avulla. Jo aiemmin kerroimme näillä sivuilla kotitalouden resptivihkoista: https://kouvolantyttolyseo.fi/kotitalouden-reseptivihkot/ . Tässä artikkelissa vuorossa ovat taidehistorian kansiot.

Taide on tänä vuonna nettisivuillamme esillä erityisen paljon hyvästä syystä. Koulustamme valmistui poikkeuksellisen monta taiteen tekijää. Syyskussa järjestämmekin entisen koulumme 90-vuotisjuhlan kunniaksi taidenäyttelyn ”Kipinästä kuvaksi. https://kouvolantyttolyseo.fi/90v-juhlanayttely-kipinasta-kuvaksi/ , josta kerroimme jo aiemmin näillä sivuilla. Näyttelyssä on esillä peräti 29 entisen koulumme ja nykyisen Kouvolan yhteislyseon oppilasta. Herää kysymys onko entisen koulumme kuvaamataidon opetuksella ollut vaikutusta taiteen alalle päätyneiden ammatin valinnassa. Ehkäpä löydämme  tämän vuoden aikana vastauksen tähän kysymykseen.

Tätä artikkelia varten pyysin kolmelta entiseltä oppilaalta heidän muistojaan ja ajatuksiaan taidehistorian kansion tekemisestä. Kaikki kolme päätyivät alalle missä taiteen ja taidehistorian opetuksella on ollut merkitystä. Pirkko Pohjakalliosta tuli taidepedagogiikan professori, Kirsi Lybeckistä taideterapeutti ja Leena Standénista arkkitehti. Kävi ilmi, että heitä kaikkia opetti Jellu, eli Ritva Hjellman.

Pirkko Pohjakallio:

 Sivuja Pirkko Pohjakallion taidehistorian kansiosta

Jellu opetti taidehistoriaa huolella koko lukion ajan. Muistan, että Jellu piti kiinnostavia taidehistorian luentoja; pimennetty luokka, diakuvia ja tarkkaa tietoa esitellyistä kohteista. Jellu toi myös ulkomaan matkoiltaan kuvia, kortteja ja esineitä, joita meille näytti. Riemastuttavaa oli, kun hän toi luokkaan Pariisista ostamansa pullotelineen ja esitteli meille sen kautta Marcel Duchampin taidetta. Ja me myös teimme sitten ready made -taidetta.

Kotitehtävänä oli laatia taidehistoriasta kansio. Kansion tekeminen oli paitsi taidehistorian, myös graafisen suunnittelun opiskelua. Jellu panosti eri taiteen aloihin tutustumiseen oman tekemisen kautta. Taidehistorian kansio tehtiin myös Suomen taidehistoriasta. Sitä minulla ei ole tallella.

Kuvaamataitoa oli siihen aikaan kaksi tuntia viikossa, koko yhdeksänvuotisen tyttölyseon ajan. Useimmissa oppikouluissa kuvaamataitoa oli yleensäkin tuon verran tuohon aikaan. Taiteellista sivistystä arvostettiin.

Minä opiskelin Kouvolan tyttölyseossa 1960-68 (tulin toiselle luokalle, jonka luokanvalvoja oli Kalle Vainonen. Keskikouluhan kesti tyttölyseoissa kuusi vuotta (I-VI luokat) ja lukio kolme (VII-IX luokat).

Kirsi Lybeck:

Sivuja Kirsi Lybeckin taidehistorian kansiosta

Kansion tekoon oli aikaa kuukausia ja sitä tarvittiinkin, koska kuvia ei ollut saatavilla noin vain. Kuvien saaminen painetuista lehdistä ja kirjoista oli haastavaa, koska ei ollut rahaa ostaa lehtiä, ja kirjojen kuvia ei voinut repiä. Ajan kanssa ja ystävien ja sukulaisten avustuksella sain kuitenkin melko edustavan kuvakokoelman maalaustaiteen kehityskaarista ja tärkeimmistä taiteilijoista. Aloitin bysantin taiteesta ja lopetin impressionisteihin. 

Maalaustaide ravitsi minua. Muistan kokeneeni hurmaavia hetkiä värien ja maalauspintojen kanssa. 

Minua kiinnosti myös sivujen sommittelu. Miten saadaan tasapaino eri sivujen välille, miten rytmitetään teksti ja ryhmitellään kuvat. Pieni kuva tarvitsi kehykset noustakseen esiin. Suuri kuva tasapainottui aukeaman rytmityksellä.

Kansion teko oli innostavaa. Sen jälkeen tein itselleni vihkoja taidemateriaaleista ja -menetelmistä, sekä eri aikakauden runoista. Ne toimivat vieläkin inspiroivina esineinä. 

Tulin tyttölyseoon 1962 toiselle luokalle. Luokanvalvoja oli K.A.Pohjakallio. Lähdin koulusta 1968 keskikoulun käytyäni ja suoritin lukion Käpylän iltaoppikoulussa kahdessa vuodessa. Kirjoitin ylioppilaaksi 1972.

Leena Strandén:

Sivuja Leena Strandénin taidehistorian kansiosta

Taidehistorian kansioiden (yleinen taidehistoria ja Suomen taidehistoria) kokoaminen oli innostavaa, koko lukuvuoden kestävää teksti- ja kuvasommittelun harjoittelua, samalla muistiin tarttuivat taidehistorian perusteet.

Kansioiden sisältö muovautui oman kiinnostuksen ja saatavissa olevan kuva-aineiston perusteella, kun kuvituksessa käytettiin lähinnä lehdistä leikattuja valokuvia. 

Omasta alkavasta kiinnostuksesta rakennustaiteeseen kertonee se, että puolet Suomen taidehistorian kansiostani käsittelee kirkkoja, linnoja ja kartanoita.

Ehkäpä nämä varhaiset koulutyöstä saadut vaikutteet ovat johtaneet omassa työssäni arkkitehtina rakennusperinnön ja elinympäristön kerroksellisuuden arvostamiseen. 

Minä opiskelin tyttölyseossa vuosina 1962-71 kaikki 9 luokkaa, luokanvalvojani oli ihana Katri Tengén.

Kansioiden muistelut: Pirkko Pohjakallio, Kirsi Lybeck ja Leena Strandén

Artikkelin kokosi: Päivi Moore

Artikkelikuva: Kirsi Lybeckin kansiosta