Tyttölyseon perinneyhdistys järjesti jäsenilleen kulttuurikävelyn Kuusankosken historiallisessa teollisuusympäristössä 3.9.2020. Kävelyyn osallistui 20 perinneyhdistyksen jäsentä ja ystävää.
Retkeläiset Kuusankoskitalolla
Kuusankosken teollisuusmiljöön synnyn lähtökohtana ovat vuonna 1872 kosken molemmin puolin syntyneet paperitehtaat: Kuusankosken paperitehdas pohjoisrannalla (perustajana Carl Mannerheim) ja Kymin paperitehdas etelärannalla (perustajana Axel Wahren). Tehtaat yhdistyivät v. 1904 Kymin Osakeyhtiöksi (Kymmene Aktiebolag), johon liitettiin myös Voikkaan tehdas. Kuusankosken tehdasalue ja siihen keskeisesti liittyvät aluekokonaisuudet ja rakennukset on nykyisin luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi.
Lauttakadun rakennuskantaa
Aloitimme kävelyretken Kymijoen rannalla sijaitsevalta Kuusankoskitalolta, joka on tunnettu erinomaisena konserttipaikkana, taidenäyttelyistään ja muusta kulttuuritoiminnasta. Rakennus on valmistunut v. 1985 suunnittelijanaan arkkitehtitoimisto Brunow-Maunula. Kierros jatkui kaunista Koskenrannan rantapuistoa pitkin paperitehtaan johtajien ja toimihenkilöiden 1900-luvun alkupuolella syntyneelle asuntoalueelle. Tutustuimme reitin varrella myös entisen kalankasvatuslaitoksen paikalle 1990-luvulla rakennettuun Ruukinraitin rivitaloalueeseen, jonka asukkaat edelleen hyödyntävät entistä tehtaan kasvatusallasta uimapaikkana, johon vesi saadaan puhdistuneesta Kymijoesta!
Villa Ruths
Kuulimme retken aikana teollisuusyhteisön vaiheista ja yhtiön laajasta yhteiskunnallisesta toiminnasta: yhtiö tarjosi asuntoja johtajilleen, toimihenkilöille ja työväestölle, vastasi puitteiden luomisesta sekä henkiselle että fyysiselle harrastustoiminnalle, rakensi tarpeellisen infrastruktuurin alueelleen ja huolehti myös tulevan työväkensä koulutuksesta.
Tennispaviljonki
Kuusankoskella alueen rakennuskantaa ovat olleet suunnittelemassa aikansa nimekkäät arkkitehdit, mm. Bertel Liljequist, Selim A. Lindqvist sekä myös ruotsalainen, pohjoismaisen klassisismin arkkitehti Gunnar Asplund. Teollisten yhdyskuntien syntyessä ja kasvaessa 1900-luvun alkuvuosikymmeninä vastuun yhdyskuntakehityksestä ottivat yhtiöt ja niitä johtaneet patruunat – kuntien tehtävät ja resurssit olivat vielä vähäiset ja vasta kehittymässä. Tähän päivään on yhtiön alkuajoista säilynyt Hugo Simbergin Kymiyhtiölle 120 vuotta sitten suunnittelema yritystunnus, Aarnikotka, joka on nykyisessä muodossaan UPM-Kymmenen tunnus.
Alkuperäinen Aarnikotka
Kierroksen aikana kuulimme myös henkilötarinoita, joista yksi kertoi Alma Pihlistä. Hän muutti Venäjän vallankumouksen jälkeen Pietarista Kuusankoskelle miehensä Nikolai Kleen kanssa, joka työskenteli yhtiön palveluksessa. Alma teki elämäntyönsä kaunokirjoituksen ja kuvaamataidon opettajana tehdasyhteisön ruotsalaisessa koulussa. Alma piti salaisuutenaan työnsä Pietarissa: hän oli toiminut hovijalokiviseppä Fabergén suunnittelijana ja suunnitellut siellä lähes 2000 korua, joista tunnetuimmat ovat Venäjän tsaariperheelle suunnitellut jalokivin koristellut pääsisäismunat Talvimuna ja Mosaiikkimuna. Tämän osan menneisyydestään Alma Pihl paljasti vasta muutamaa vuotta ennen kuolemaansa. Nykyisistä taiteilijoistamme Kuusankoskelta on lähtöisin mm. keraamikko Anu Pentik.
Monipuolisen ja erittäin mielenkiintoisen kävelykierroksen päätteeksi nautimme lounaan Kymin huvilassa, joka on rakennettu v. 1873 tehtaan isännöitsijän asunnoksi. Sää suosi retkeämme: sade tuli vasta lounaan aikana!
Lämmin kiitos Kouvolan Matkailuoppaat ry:n oppaalle Marja Lumppiolle elävästä kulttuurikierroksesta!
Teksti ja kuvat: Leena Strandén