Tyttölyseon perinneyhdistys järjesti syyslounaan Kymin Huvilaan ja tutustumiskäynnin Kymiyhtiön entiseen ammattikouluun 18.11.2022. Retkelle osallistui 20 perinneyhdistyksen jäsentä ja ystävää.  Oppaana entisellä ammattikoululla toimi kulttuurineuvos Eero Niinikoski.

Kymin entinen ammattikoulu, joka valmistui kokonaisuutena v. 1933, edustaa tyyliltään jugendia. Rakennuksen alkuperäisen suunnitelman laati arkkitehti Selim A. Lindqvist jo vuonna 1916 ja rakennustyöt aloitettiin v. 1917 – ensimmäisen maailmansodan syttyminen ja Suomen itsenäisyyden alkuvaiheen vaikeudet hidastivat kuitenkin rakennushankkeen toteutumista. Valmistuttuaan linnamainen, symmetrinen rakennus toimi sekä yhtiön ammattikouluna että kansakoulujen jatkokouluna. Sotavuosina 1939-44 rakennus toimi sotasairaalana. Tätä aikaa kuvaa kirjailija Laila Hietamies kirjassaan Kallis Kotimaa. Nykyisinkin rakennus on osittain opetustiloina: siellä toimivat Kymenlaakson Steinerkoulu, Pohjois-Kymen Musiikkiopiston Kuusankosken toimipiste sekä Ekholmintien päiväkoti ja ruotsinkielinen päiväkoti.

Ammattikoulun sisääntulojulkisivu, Kuvaaja: Leena Strandén

Rakennuksen sisään, sen kolmanteen kerrokseen toteutettiin omana kokonaisuutenaan Kymiyhtiön juhlasali lämpiöineen. Koska rakennushankkeen valmistuminen oli viivästynyt, juhlasalin toisena arkkitehtina toimi 1930-luvulla Sigurd Frosterus. Salin sisustuksen yksityiskohdat, mm. valaisimet, sekä lämpiön seinäfreskot on suunnitellut taiteilija Eric O.W. Ehrström. Sekä juhlasali että lämpiö ovat säilyneet alkuperäisessä asussaan. Juhlasalin penkit ja puhujakatederi ovat saaneet lähtökohtansa Helsingin yliopiston juhlasalista. Käytetyt materiaalit ovat omaa luokkaansa: jalopuuta ja istuinten päälliset hevosen häntäjouhista kudottua kangasta. Juhlasalin etuseinällä on kaksi suurikokoista muotokuvamaalausta, jotka Kymiyhtiö tilasi professori Eero Järnefeltiltä: Marsalkka Mannerheim ylipäällikkönä vuodelta 1918 ja presidentti Svinhufvud itsenäisyyssenaatin puheenjohtajana vuodelta 1917. Juhlasali on varustettu myös laadukkain soittimin: salissa on Steinway-flyygeli ja konserttiurut, jotka on kunnostettu.

Juhlasali, Kuvaaja: Leena Strandén

Osallistujia juhlasalissa, Kuvaaja: Aki Palo

Detalji juhlasalista, Kuvaaja: Leena Strandén

Lämpiön seinäfreskot on toteutettu Eric O.W. Ehrströmin suunnitelman mukaan: osan hän on maalannut itse, osa on toteutettu hänen valvonnassaan. Seinäfreskot kuvaavat Suomen sisällissodan vaiheita. Lämpiön lasimaalauksissa hän on käyttänyt aiheena antiikin vapaita taiteita. Lämpiön seinäfreskot peitettiin vuonna 1946 varotoimenpiteenä toisen maailmansodan jälkeisen valvontakomission annettua kehotuksen poistaa Suomesta sotamuistomerkit. Talon vahtimestari peitti ne viisaasti hamppukankaalla, joka materiaalina oli hengittävä ja säilytti teokset vahingoittumattomina. Teokset otettiin uudelleen esiin vasta vuonna 1983, jolloin juhlasali täytti 50 vuotta ja Kuusankoskelle valmistui maailman suurin paperikone PK 8.

Lasimaalaukset lämpiössä, Kuvaaja; Aki Palo

Yksityiskohta seinäfreskoista, Kuvaaja: Leena Strandén

Eero Niinikosken opastus sisälsi paljon tietoa ja kertomuksia, joista kuulijat saivat nauttia. Retki avasi jälleen kerran syventäviä näkemyksiä historiaamme. Kiitokseksi mieleenpainuvasta opastuksesta Arja Ropo ja Eva Hänninen-Salmelin luovuttivat Eero Niinikoskelle erään toisen teollisuuskaupungin, Tampereen, taide-elämän vaiheista kertovan teoksen ”Kaikki alkoi Engströmin kahvilassa – Tampereen Taideyhdistys ry 1898-2018”.

Kulttuurineuvos Eero Niinikoski vastaanotti yhdistyksen kiitokset puheenjohtaja Arja Ropolta ja sihteeri Eva Hänninen-Salmelinilta, Kuvaaja: Aki Palo

Kymin ammattikoulun omistaa nykyisin Redeve Oy, joka on myös vastannut viime vuosina tehdyistä kunnostustoimenpiteistä. Rakennuksen juhlasalin ja lämpiön osalta on tehty esitys niiden suojelemiseksi lailla rakennusperinnön suojelemisesta.

Muistiin merkitsi Leena Strandén