Perinneyhdistys Kymin Klubilla
Kolmekymmentä Kouvolan Tyttölyseon Perinneyhdistyksen jäsentä ja ystävää kokoontui perjantaina 19.11.2021 Kuusankoskelle Ravintola Koskelaan yhteiselle lounaalle ja kuuntelemaan kulttuurineuvos Eero Niinikosken esitelmää Kymin Klubin historiasta ja taidekokoelmasta.
Kouvolan Tyttölyseon Perinneyhdistyksen puheenjohtaja Arja Ropo toivotti kulttuurineuvos Niinikosken tervetulleeksi. Kuva: Arja Palo
Kulttuurineuvos Niinikoski avasi puheenvuorossaan Kymiyhtiön ja sen virkamiesklubin historiaa suhteessa yhteiskunnalliseen kehitykseen. Kymin Osakeyhtiö (Kymmene Aktiebolag) perustettiin v. 1904, kun Kymintehtaan, Kuusankosken ja Voikkaan tehtaat omistaneet yhtiöt yhdistyivät. Elettiin vielä osana Suomen suurruhtinaskuntaa ja tehdasalueet olivat jakautuneet kahden kunnan kesken: osa Kuusankosken alueista kuului Valkealaan ja osa Iittiin. Teollisuustaajamassa oli tuolloin 10 000 asukasta, joista tehtaan työntekijöitä oli neljäsosa. Suurruhtinaskunnassa venäjän kieli oli erityisasemassa ja tehtaan tuotannostakin 84% vietiin Venäjälle 300 sanomalehden painopaperiksi. Länteen suuntautuvaa vientiä varten tehtiin myös työtä ja vuonna 1910 aloitettiin vienti Englantiin. Tässä vaiheessa tarvittiin uutta kielitaitoa ja yhtiön pääkonttoriin palkattiin englannin kielen taitoisia poikamiehiä. Tähän ajankohtaan ajoittuu myös yhtiön toimihenkilöille tarkoitetun virkamieskubin perustaminen työntekijöiden viihdyttämiseksi paikkakunnalla. Kymin Klubin perusti vuonna 1910 yhtiön silloinen toimitusjohtaja Gösta Serlachius. Kaikki yhtiön toimihenkilöt liitettiin automaattisesti klubin jäseniksi – parhaimmillaan jäseniä oli 500.
Kymin Klubi toimi alun perin tehdasalueella sijainneessa kaupparakennuksessa, jota laajennettiin Selim A. Lindqvistin piirustusten mukaisesti kaksikerroksiseksi; toinen klubirakennus rakennettiin Voikkaalle saman arkkitehdin piirustuksin. Musiikki oli merkittävässä roolissa klubin toiminnassa: klubille hankittiin piano ja klubilla oli myös oma orkesteri. Vuonna 1923 perustettiin klubin yhteyteen konserttitakuuyhdistys, jonka järjestämissä tilaisuuksissa esiintyi merkittäviä suomalaisia laulajia ja muusikoita. Esiintyjiä houkuteltiin jäämään konsertoimaan Kuusankoskelle matkallaan Viipuriin ja esiintyjille luvattiin palkkioksi aina takuusumma. Klubin tiloissa toimi myös kirjasto aina 1980-luvulle saakka.
Kymin Klubin taideyhdistys perustettiin 1910-luvulla, jolloin Kymiyhtiön toimitusjohtaja, kauppaneuvos Gösta Björkenheim lahjoitti Klubille alkupääoman taideteosten hankintaa varten. Kokoelmaan ostettiin heti alkuvaiheessa mm. Victor Westerholmin, A.W. Finchin, Lennart Segerstrålen, Harald Gallenin ja Santeri Salokiven teoksia. Klubi tilasi myös maalauksia mm. Eero Järnefeltiltä. Sotien jälkeen kokoelmaa kartutettiin mm. Mikko Carlstedtin, Kenneth Greenin, Topi Valkosen, Esko Tirrosen, Ulla Rantasen ja Jaakko Mannisen teoksilla.
Kulttuurineuvos Niinikoski esittelee Greta Skogsternin (1900-1994) alunperin Kymiyhtiön vanhaan pääkonttoriin suunnittelemaa kudonnaista. Kuva: Leena Strandén.
Kymin Klubi oli 1950-luvulle asti seuraelämän keskus erilaisine tapahtumineen: musiikin, kirjallisuuden ja taiteen oheen mukaan tulivat mm. tennis, bridge ja filatelia. Nykyiseen Klubin toimipaikkaan, Koskelaan, toiminta siirtyi vuonna 1958. Samalla klubirakennuksesta tuli yhtiön edustustila. Klubin toiminnan sisältö on elänyt ajan mukana, mutta vuosijuhla on ollut aina klubin tärkein tapahtuma: perinteinen ”arvokas, mutta hilpeä” vuosijuhla pidettiin vierailupäivämme iltana Koskelassa – Kymin Klubi täytti 111 vuotta! Eero Niinikoski kertoi myös Kuusankosken tehtaiden nykyisen toimijan, UPM-Kymmenen Oyj:n Kulttuurisäätiöstä, joka perustettiin vuonna 2006. Säätiö sai tuolloin lahjoituksena 700 UPM-Kymmenen omistuksessa ollutta taideteosta yli sadan vuoden aikana kerääntyneestä laajasta taidekokoelmasta. Osa merkittävistä töistä siirrettiin tuolloin yrityksen pääkonttoriin. Kulttuurisäätiön omistamat teokset olivat esillä Taidehallissa vuonna 2001 ja osa niistä oli esillä myös vuonna 2017 näyttelyssä ”Kymijoki Suomen taiteessa”. Molemmista näyttelyistä on olemassa näyttelykatalogi.
Lounaan ja esitelmän jälkeen meillä oli mahdollisuus tutustua opastetulla kierroksella taideteoksiin, jotka on sijoitettu Koskelaan. Sekä Kymin Klubi että UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiö lainaavat omistamiaan teoksia taidenäyttelyihin.
Tilaisuuden päätteeksi perinneyhdistyksen puheenjohtaja Arja Ropo kiitti Eero Niinikoskea antoisasta luennosta ja taideteosten esittelystä. Esitelmän ja taidekierroksen perusteella voidaan todeta, että sekä Kulttuurisäätiön että Klubin omistamat taideteokset tulisi saattaa pysyvästi yleisön nähtäville Kuusankoskelle – näille kokoelmille perustuva taidemuseo säilyttäisi osan suomalaista yrityskulttuuria ja taidehistoriaa jälkipolville!
Teksti: Leena Strandén
Artikkelikuva: Osa Greta Skogsternin alunperin Kymiyhtiön vanhaan pääkonttoriin suunnittelemasta kudonnaisesta. Kuva: Leena Strandén.