Mikä 90-vuotisjuhla?

Kouvolan tyttölyseon perinneyhdistyksen puheenjohtaja Tarja Sokka

Tänä vuonna on koulumme Kouvolan tyttölyseon 90-vuotisjuhla.  Meiltä on kysytty mikä oikeastaan täyttää tänä vuonna 90 vuotta. Kouvolan tyttölyseo -niminen kouluhan ei toiminut niin kauaa, Mistä tuo vuosimäärä siis lasketaan?  Kysyn asiaa Tarja Sokalta, joka on Kouvolan Tyttölyseon Perinneyhdistyksen puheenjohtaja. Tämän kevään vuosikokouksessa hän esitti koulumme ja samalla koko Kouvolan koulujen historiasta yksityiskohtaisen diaesityksen, johon voitte tutustua tämän haastattelun lopussa.

Vuosijuhlan syy on koulumme emokoulun Viipurin toisen tyttökoulun perustaminen vuonna 1936. Koulu erotettiin Viipurin tyttölyseosta muodostamalla rinnakkaisluokista II-IV uusi koulu, koulun uhatessa laajentua liian suureksi. Talvisodan päätyttyä Viipurin toinen tyttökoulu joutui siirtymään Kouvolaan, missä se muuttui kesällä 1940 asetuksella Kouvolan tyttölyseoksi.

Ennen evakuointia oppilasmäärä oli ollut Viipurissa peräti 323 oppilasta, mutta Kouvolassa aloitti syyskuussa 1940 150 oppilasta, joista vain 52 oppilasta oli Viipurista muuttaneita, muut olivat hajaantuneet kouluihin eri puolille Suomea. Opettajia siirtyi koko joukko, prof. emerita Marjatta Hietalan mukaan ainakin, kuvaamataidon opettaja Helmi Hiekkanen (Klaara), musiikinopettaja Lempi Olkku, matematiikan opettaja Hilja Takkinen (Pomppa) ja saksan opettaja Aino Björklund. Koulun mukana siirtyi myös myöhemmin pitkään rehtorina toiminut historian opettaja Ester Kähönen, joka oli ehditty palkata Viipurin toiseen tyttökouluun kesällä 1940.  Näiden kouluun siirtyneiden opettajien myötä viipurilaiset juuret näkyivät koko Kouvolan tyttölyseon elinajan niin kouluopetuksessa ja koulun juhlissa kuin myös kyseisten opettajien muistoissa.

Kouvolaan muutettuaan koulullamme ei alkuun ollut omia tiloja. Oppitunteja pidettiin lyseossa ruokavälituntien aikana ja illalla sekä Kankaan kansakoulun jatkokoulussa ja   seurakunnan tiloissa. Meille tuttu koulurakennus vihittiin käyttöön maaliskuussa 1950 ja koulumme toimi tyttölyseona vuoteen 1973 saakka, jolloin koulu muuttui lopullisesti yhteislyseoksi ja sai nimen Torkkelin yhteislyseo. Nykyisin samassa rakennuksessa toimivaan Kouvolan Yhteislyseoon on fuusioitunut Kouvolan alueen lukiot, mutta se on monin tavoin edelleen 90 vuotta sitten Viipuriin perustetun Viipurin toisen tyttökoulun perillinen. Yksi jatkuvuuden symboli on meidän aikamme koulurakennus. Kouvolan tyttölyseo sai oman koulurakennuksen ensimmäisenä valtion oppikouluna sodan jälkeen ja toiminta alkoi syksyllä vuonna 1949. Koulurakennusta on remontoitu ja laajennettu vuosien aikana, mutta periaatteessa pysynyt samana. Jopa kuvaamataidon luokka, jota myös piikkaluokaksi kutsuimme, on edelleen samassa tilassa.

Kuva vas.: Emokoulumme Viipurissa v. 1918, Ulla Tapola Kuva oik: Koulumme v. 1963, Panu Loikkanen

Haastattelija: Päivi Moore,

Artikkelikuva: Leena Strandén

Kouvolan tyttölyseosta Kouvolan yhteislyseoksi – Lähtien Viipurin toisesta tyttökoulusta

Tyttöjen opetuksen historiaa Suomessa

  • 1788 Venäjän keisarinna Katariina Suuri perusti Viipuriin tyttöjä varten ”neitiluokan” eli ”demoiselle classen”
  • Pohjoismaiden ensimmäinen julkinen tyttöoppilaitos
  • 1858 Jyväskylän lukiolle oikeus suomenkieliseen opetukseen kahdella alimmalla luokalla ja 1864 ensimmäinen suomenkielinen tyttökoulu Jyväskylään
  • 1869 perustettiin Helsinkiin ensimmäinen suomenkielinen tyttökoulu
  • Hämeenlinnaan, Kuopioon, Ouluun, Mikkeliin ja Poriin perustettin suomenkieliset tyttökoulut

Viipurin tyttökoulut

  • Viipurin Suomalainen tyttökoulu perustettiin vuonna 1881
  • Vuonna 1925 tyttökoulusta muodostettiin 9-luokkainen yliopistoon johtava Viipurin tyttölyseo
  • Vuonna 1921 oli perustettu yksityinen Viipurin tyttölyseo, josta muodostettiin muutaman vuoden kuluttua Viipurin Suomalainen tyttökoulu. Siihen yhdistettiin rinnakkaisluokkia vanhasta Viipurin Suomalaisesta tyttökoulusta ja koulu muuttui 4-luokkaiseksi valtion kouluksi
  • Viipurin tyttölyseosta lohkaistiin keskikouluasteen B-luokat ja näistä muodostettiin Viipurin toinen tyttökoulu 1936

Viipurin toinen tyttökoulu

  • Viipurin toinen tyttökoulu aloitti toimintansa 1.9.1936
  • Koulun aloittaessa oppilasmäärä oli 229, joista 189 oli siirretty tyttölyseosta ja pääsytutkinnossa oli ensimmäiselle luokalle otettu 40 tyttöä.
  • Vuonna 1938 koulussa oli jo 323 oppilasta ja 10 luokkaa
  • Koulu sijaitsi Tuomiokirkonkadun varrella
  • Koulun toiminta jouduttiin pysäyttämään talvisodan alkaaessa (30.11.1939)
  • Koulu siirrettiin Kouvolaan 1940

Viipurin toisen tyttökoulun opettajia

  • Rehtorina toimi Kaisu Tiusanen ja syyslukukauden 1939 alusta Saimi Hartikainen, joka jatkoi rehtorina myös Kouvolassa vuoden 1941 loppuun
  • Viipurissa toimineet opettajat, jotka jatkoivat Kouvolassa talvisodan jälkeen
  • Matematiikan lehtori Hilja Takkinen
  • Saksan opettaja Aino Björklund
  • Musiikin opettaja Lempi Olkku
  • Kuvaamataidon opettaja Helmi Hiekkanen
  • Historian opettaja Ester Kähönen

Kouvolan oppikoulut 1940

  • Kouvolan Suomalainen Yhteiskoulu perustettiin vuonna 1903
  • Vuonna 1929 koulu siirtyi valtion haltuun ja nimeksi tuli Kouvolan Yhteislyseo
  • Viipurin toinen tyttökoulu muuttui 26.7.1940 asetuksella Kouvolan tyttölyseoksi
  • Kouvolan Yhteislyseo muuttui Kouvolan lyseoksi 1940
  • Kouvolan lyseoon otettiin 1940 vain poikaoppilaita ja 1949 muuttui poikaoppilaitokseksi

 Kouvolan tyttölyseon alkuajat

  • Kouvolan lyseossa oli 700 oppilasta ja Kouvolan tyttölyseossa 150
  • Talvisodan puhjetessa Viipurin toisessa tyttökoulussa oli 323 oppilasta, mutta Kouvolaan tuli vain 52 oppilasta
  • Oppitunteja pidettiin lyseon ruokavälituntien aikana klo 11-14 ja
  • klo 16-18. Koulu toimi myös Kankaan kansakoulun jatkokoulussa ja   seurakunnan tiloissa
  • Vuodesta 1942 syksyyn 1949 koulu toimi jatkokoulun tiloissa

Kouvolan tyttölyseon koulutalo

  • Rahoitus uuteen koulutaloon saatiin vuosien1947 ja 1948 valtion budjeteista
  • 16.9.1948 muurattiin Kouvolan tyttölyseon peruskivi
  • Piirustuksista vastasi arkkitehti O. Ermala
  • Harjannostajaiset olivat 19.1.1949
  • Kouvolan tyttölyseo sai oman koulurakennuksen ensimmäisenä valtion oppikouluna sodan jälkeen
  • Vihkiäisjuhla 31.3.1950. Juhlassa kantaesitettiin Armas Maasalon säveltämä ja Ilmari Pimiän kirjoittama kantaatti ”Pesäpuu”

Kouvolan tyttölyseon toiminta 1940- ja1950-luvuilla

  • Keväällä 1949 osallistui ylioppilaskirjoituksiin ensimmäinen Kouvolan tyttölyseoon otettu luokka (16 oppilasta)
  • Syksyllä 1949 uudessa koulutalossa aloitti 585 tyttölyseolaista
  • Keskikoulussa oli jopa viisi rinnakkaisluokkaa
  • Rehtorina aloitti 1.1.1942 historianopettaja, maisteri Ester Kähönen
  • Vuonna 1958 koulussa oli 1004 oppilasta ja vuonna 1960 1046 oppilasta

Kouvolan muut oppikoulut

  • Kouvolan lyseo muutti uuteen koulurakennukseen Urheilupuistoon syksyllä 1961. Se muuttui yhteislyseoksi vuonna 1973 ja sai nimekseen Kouvolan Yhteislyseo
  • Kouvolan tyttölyseo muuttui myös yhteislyseoksi 1973 ja nimeksi tuli Torkkelin yhteislyseo
  • 1968 oli alkanut 8-luokkainen luokkasarja
  • Kouvolan yhteiskoulu aloitti toimintansa yksityisenä kouluna 1955
  • Vuosina 1961-1963 koulu toimi vanhassa ”puulyskässä”
  • Vuonna 1963 rakennettiin samalle paikalle koulurakennus, joka paloi 2014
  • 1975 ylläpitäjäksi tuli Kouvolan kaupunki ja koulusta erotettiin perusopetus ja lukio
  • Lukion nimeksi tuli Kouvonrinteen lukio ja 1.8.1998 Kouvolan yhteiskoulun lukio

Peruskouluun siirtyminen 1975

  • Kouvolan Yhteislyseosta (entinen lyseo) muodostettiin Palomäen lukio ja keskikoulusta Urheilupuiston yläaste
  • Torkkelin yhteislyseosta (1973-1975) (entinen tyttölyseo) muodostettiin Torkkelin lukio ja Eskolanmäen yläaste. Yläaste muutti omaan koulutaloon vuonna 1978
  • Torkkelin lukion rehtoriksi tuli lehtori Hannu Muhonen ja Eskolanmäen yläasteen rehtorina jatkoi rehtori Urpo Koskela (toimi rehtorina Esteri Kähösen eläköitymisen jälkeen 1971)
  • Torkkelin lukio toimi 1975-1980

Kouvolan lyseon lukio 1980-2015

  • 1980 yhdistettiin Palomäen lukio ja Torkkelin lukio ja nimeksi tuli Kouvolan Lyseon lukio. Entisen Kouvolan tyttölyseon koulurakennus oli peruskorjattu ja Palomäen lukio muutti tien yli. Rehtoriksi määrättiin virkaiän perusteella rehtori Lasse Johansson Palomäen lukiosta.
  • Oppilasmäärä oli syyslukuvuoden 1980 alussa 580 ja koulu oli Suomen toiseksi suurin lukio.
  • Koulun iltalinja muutettiin itsenäiseksi iltalukioksi 1.8.1991

Kouvolan Yhteislyseo 2015-2025

  • Kouvolan Lyseon lukio ja Kouvolan yhteiskoulun lukio yhdistyvät 1.8.2015 ja nimeksi tuli Kouvolan Yhteislyseo
  • 1.8.2025 yhdistyivät Kouvolan Yhteislyseo ja Kouvolan iltalukio sekä Kuusankosken lukio hallinnollisesti yhteiseksi lukioksi nimeltään Kouvolan Yhteislyseo (rehtori Sanna Liljequist)

Historiakooste: Tarja Sokka

Lähteet:

1. Urpo Haim (toim.): Kouvolan tyttölyseo. Viipurin toinen tyttökoulu 1990

2. Vappu Orlov: Tyttölyskän tarinoita: muistoja ja vaikutelmia opintieltä Viipurin toisessa tyttökoulussa ja Kouvolan tyttölyseossa 2016

3. Koivunen Pia: Yksityisestä sivistysinnosta valtion kokeilukouluksi – Viipurin tytttökoulu 1921-1940. 2007